Ohi o, tält erä

Juhlahumust o selvit ja viäl iha hyvis sialu- ja ruumivoimis. Piäni viarai, taik ei ny nii kovi piäniäkkä enä, ol 12. Ohjelmas ol sisätilapiknikki sambarytmei ja Robini kuunnelles. Kakku ol kasattu ronitseist ja Lelli ol selväste aika otet, ko kaik hänel lauloiva ja taputtiva ko hän puhals kynttilä. Jokane sai koristel ittelles oma pussuka, mihe sit jemmatti vähä nami viäl kotimatkallekki. Lelli maalas viarail kasvomaalauksi ja lopueres he hoitiva it oma viihryttämises, kiljumises ja riakkumises. Viimese varti meijä Lelli otti homma täysi halttuhus. Ens hän kysel leikki-ireo. Sit hän äänestytti, et mitä mennä ja sen jälkke hän ohjeisti koko poruka leikkimä. Ja kaik osallistusiva. Vaure mää sano, ei olis onnistunnu ittelt.

Täsä muutama tämmöne iryllinen ennen-kuva. Torellisuures ei siis torellakka pysyn tommosen. Ei eres viit minutti... mut kyl mar niil iha hauska ol. Ei kukka ainaka parkunnu.