22.8.2013

Ihan kiva, sikses


Mää sai ystävält vinki tämsest kivast mekko-ohjeest. Meijä vanha lakana rookasiva vaa ol niin kovi lakanamaissi, et mää hain lähikaupast kankast vartavasituste. Aika kiva kankas osuski. Mää katoin ohjet, mää mittasi ja suurensi ja leikkasi ja mallasi ja ensmäinen epäilys iski siin vaihees. No ei mittä, mää jatkoin silti. Kanttasi helma ja tei oikke halkio sivuil. Sivusauma viäl ja toine pruuvi, ei tarvinnu enä epäil, nyy mä oli jo iha varma. Mut kotei siin sit enä muut ollu jäljel ko hiasuut ja pääläpi, ni mää ajattelin tehr valmiiks saak. Ja ihan kiva tunika tuliki, sikses, oikkiastas tosi kivaki, mut auttamattomaste LIIAN PIÄN. Voi perse! No, sainpaha harjotust, eikä materiaalikustannuska onneks ollu kummone. Meinaan hakki uut kankast ja tehr uuremman kerra hiuka suuremma. Taik vaik reilustenki suuremma. Tua vois tietyste käyr vaik Lellil joksku naamiaisvaatteeks, se päälläs hän kävis vaik dalmaaattialaisest. Taik Cruellast, jos oikke häijjyks heitäty.

16.8.2013

Iskee se

Ihanko ei sais mittä aikaseks. Mut olisko kumminki nii, et saa, mutei oikke ymmär pittä arkke minä aikkasaannoksen. En tiä, tänä syksyn (juu, kyl ny jo syksy o) rutiinie palauttamine o ollu olevinnas piremmäs juaksus ko enne. Taik sit mää vaa kuvittele. Ole mää kyl iha tiäten tahtoe koittan vähä rutiinei muuttaakki, et jos se sit johtu vaik siit. En tiä ovak muuttunne. Vai kuvittelenk mää senki.

Kuines vaines. Kesäkurpitsa kasvava iha riippumati muun rutiineist taik kuvitelmist. Pari o jo syätty ja pari kolm ainaki viäl tule lissä. Nii hyvi. Toine vakta o se, et pitkäst aikka o uunis paistumas kakkupohja ja nyy o pohrinnas täytte. Omena munt jotenki kiahrois. Muitte askarruste osalt orotella et iske. Inspis meina. Voi pääst vaik yllättämä!