Paran pia

Kana ova kivoi, erelles ja jälles. Niinpä me sit Lelli-kans sopiva Paran pia -tuliaist miättiessäm pääryimme kanatyynyhy. Pikkane pehmone tyyny sopi vaik poske al pehmukkeeks taik vaik muute vaa kainalotäytteks. Yhres piirretti kaava ja valikoitti kankka ja silmä. Sit hätsynpikane ompelus ja kultakrumeluuraus. Kultasilmä oliva alunperin muistaaksen mun ylioppilasjakkun knapein, ehta ysärikama siis. Kui ovakki säilynne.

Yht juhla

Viikoloppu o ollu yht juhla. Monipäiväste karkeloitte taustal o Teini-ikäse syntympäivä, mikä osus lauantail. Ensmäse viara tuliva perjantain, lauantain pari lissä ja sunnuntaillekki riit viäl kelpo joukko ilossi juhlaviarait. Kyl oliki mukava viikonloppu hyväs seuras, kiitos viarail! Juhlan kunniaks haetti kevä ensmäise tulppaani ja kotei juhli kannat pittä ilma herkui, ni hiuka vähä jotta sit ol tarjol. Listal o ollu muumuas paahtopaisti, pizza, rommirusinamuffinssei, tiramisukakku (nami), suklaa-pekaani-kinuskikakku (joululahjasuklaaleivontakirjast, naminaminami) ja tonnikalapiirakoi. Napa ei kumminka naukunnu, vaik mää nii uhosinki. Täst lähi yritetä taas palat hiuka ruattuhu ja vähenttä. Kaikke. Paitti kevät. Ja kukkassi.

Uubiduubi, uusi tuubi

 

Lelli-neitil lahjalankatuubi saatti eilä valmiiks. Juur ja juur voi sanno homma olle semne äite-tytäryhteistyä, kyl Lelli siit ainakki kymmene silmukka virkkas ;) Lopputulos o nii herkku, et piräissin itteki, mut en ol viäl lainausluppa saan. Vaik täsä se onki muun kaulasan, kotei Lelli halunnu ittiäs kuvattava.

Ny ei olekka sit mittä tyän al olevi rojektei. Suunnitteluastel o muutama ja kyl ain tiätty jotta ekstempporeeki tule miäle, mut eik piän luava taukoki ain välil ol paikallas..?

Luikkarikassi

Mää en muist iha tarkka, sanottink me mukulan luikkarei luikkareiks vai luistimiks. Luikkari saattava ol enemmä tät nykyse kotopuale sanavarasto. Mut kauhja kiva sana. Ja kauhja kiva hommaki, se luikkarointi. Ko ny severra pysyis pakkasel, et jää pysyisivä reeras.

Lelli-neiti mene huame koulun kans luikkaroima ja se o ain sit hiuka olevannas hankala se niitte luikkareitte kuskamine kouluhu. Likoil o kävelte kumminki aika pitkä matka raahat reppu ja painavi luikkarei mukanas. Luikkaroimine ittesäs o heijä lempipuuhatas, ei siin mittä. Mää sit ajatteli, et jos vaik nätti, kevyt ja sopiva väljä luikkarikassi helpotais asia. Leikkeli lopu ruusukankkast sopiviks palasiks ja jatkoi syrjist viäl pallollisel piporikool. Koristeeks silitetti Lellin kans kassi kylkkehe kimmallehotfixil E. Ohjei tai kaava mul ei sen paremmi ollu, iha friistailil verin. Sikses aika kiva lopputulos. Juur sopivan kokone luikkareil ja kypäräl. Ja sit mukula ilmotta, etei hän tair sitä kumminka huamen otta käyttöhös.. voi yhren kerra, mut onneks tekemine ol ittesäs kumminki lystikäst ja kyl mar sit kassi sit juur jossai muussaki voi käyttä ;)