Muun alppikärhö

Siäl se ny o istutettunnas omenpuu juures. Muun ikioma ja ihkaihana alppikärhön. Toivota hänel onne ja menestyst ja suara häne kiippevä yltympärs tota runkontökö mikä tosa pihas o.

Mentti eilä pitkäst aikka Palosaare ja ahkeroittetti kaikennäköst siäl pihal. Ajetti nurmiko, pesti ja uuskiuotetti sauna ja haetti sin 120 kg kiuaskivi. Ne eivä eres iha riittänne vaik ol vanhojakki pohjal. Ny piräis irrot komia löyly sit kans. Päästä ens pyhän testama. Vähä paiskotti puuhuanes kuivi puit nurkast toisse, et saara sit uure puu ajja siihe tyhjä nurkkaha pikkuhija. Rillatti ja syätti plätei.

Hyvä vauhti ko ol päälläs, tul sit siivottu tua omaki piha. Istuti kesäkuka, muratei, kurpitsoi, aurinkokuka ja tiättyki sen kärhö. Kärhö juurel mää vähä sirteli kuuliljoi suajaks, repeli keltase narsissi mukula maast ylös ja laitoi valkose narsissi mukuli tilal. Mää e oikke saa kestetyks mittä kellassi kukkasi tosa omas pihas. Nurmikko tul tiättyki kans leikattu ja puskajuurist reveltty voikuka poies. Kellassi nekki.

Ny hiuka väsyttä, mut olen kummiski erinomase tyytyväine aikkasaannoksi. Oikke Mukava Viikoloppu!

Toukokuu o kakkukuu

Toukokuu osu usemma syntympäivä ja kaikemaailma pyhäpäivi, vapui, äittenpäivi ja semssi. Se tiätä kakui ja herkui. Vappun saatti syär ensmäse ittepaistetut ONNISTUNNE munki. Ole mä ennenki yrittän, mut huanol menestyksel. Äittenpäivän juhlitti samal muutama syntympäivä ja syätti orvokkikakku. Täytteen tropiikiherelmi ja kinuski. Lelli-neiti kaversynttäreil ei ollu kakku tilaukses. Onneks, sen paikal roudamine olis ollu hiuka liia tyäläst kumminki. Siäl syätti sit modernisoitui mokkapaloi. Taik ei niis muut uuristunnu ollu ko ulkomuato, maku vanha perinteine. Mokkapalapohjast paineltti Lellin kans pyäriäl muatil paloi, laitetti ne pullaparervuakkihi ja vähä paksemmaks jätet kuarrute pursotetti kermapursottimel pääl. Kuarrutet men kaksinkertane annos, mut se ny paras osa mokkapalas onki. Tänäp juhlita viäl yksi syntympäivi ja sin mennä mansikkakakku kainalos. Välis on mansikka marmelaatin, sosen ja kerman, plus lisäks häivährys valkosuklat. Mansikkaki ova jo iha näkössi :)

Slurps!

Helmee

 

Tämä tooli-idea ei varsinaisest ol mikkä kovi omaperäne, tämmssi samalaissi o esitelt montte kerttaha sisustuslehris ja -ohjelmis. Eriparitoolei maalata samafärisiks ja se o siin. Me päätetti tämä irea toteutta jo talvel. Toolikki saatti kootuks omist nurkist, puale Hani sukuperinttö ja puale mun. Rojekti alotus vaa venys venymistäs ja o viäläkki pualvälis. Kolm tooli o teht ja toise kolm orottava vuaroas. Lopu tuleva varma tehryks kesä aikan. Maalin o pualhimme Helmi. Kuvis o enne ja jälkke, mut ei iha sitä mist lähretti liikkeel. Alunperin noist kaks ol maalat mustiks ja yks kellaseks. Mut halutti ne mustakki kumminki maalat uurestas, et ova sit kaik iha samafärissi ja himmussi.

Pihal pualestas helmeilevä helmililja puskajuuris. Juur lakasiva krookukse ja lumikello kukkimast ja helmililjoje jälkke ovakki sit jo vuaros ankervopuska kukkines. Puuhartailu alka tuatta tulost muutama vuare yrittämise jälkkehe. Sisäl silmänilon ova Lelli-neiti synttäruusu kukan päivält. Nii ova kauniiste auennee ja tosi hyvi säilynne koko viiko. Tänäp juhlitti hyvi onnistunee juhlaviikko loppuhuipennuksen kaverisynttäri yhrel tanssikoulul. Varsi onnistunnu ulkoistamine. Täl kertta :)

Ihan h-i-r-v-e-e

Pakkoha se oli. Ensmäisel kerral menin ohitte. Tänäp menin varta varte hakema. Hirvikankast. Siit tul uus tuuki. Kevättuuki. Äitienpäivätuuki. Hivituuki. Yrtei-purki mää sai jo aikka sit Äitelt, karkei-purki kaveriks. Kaik ova hyvi. Sekä tuuki, et purki, et yrti, et karki. Vaik karkei mää olenki vähentänny. Riikast tul ostetuks kylläkki vähä suklat. Onni onnettomuures o, et se paljastuiki olema tummaaata. Mää en tummaasta niin perusta. Pala kerrallas riittä. Ihme seki.

Lelli-neitin ol p-a-k-k-o antta jo ensmäinen äitienpäivälahja (ei se munt kyl haitta, lahjoi o kiva saar, päiväs riippumati). Kääpiöaurinkonkukataimi olis ollu hankala piilotta, kotei sitä saa pittä pimiäs. Mää koita hoivat hänt hyvi ja sit ko varmaste o öisinki pakkaksetont, ni sit ulos aurinkonpaisteest nauttima hänki. Tänäp meinas jo ol vähä hiki. Mut emmää valit. E.

Toukokuine Riga