Syysruusussi

Meijän pihas kukki viäl ruusu, pikkassi hentussi kellassi knupui o aukkemas viäl muutama. Me saatti ruusu tuliaisiks pari viikko sit ja tuikatti maahan, ko meinatti, et siäl se parhaite viihty. Ja hyvin tuntu viihtyvä. Saa nähr kui talvehti.

Lissä syysruusui mää värkkäsi vaahteralehrist. Niit o piha väärälläs ja niist tule miäle haravoittemistarppe lisäks pari vuoat sit lehrest ponkattu ruusuohje. Parahaite näihi käyvä aika tuare puronne vaahteralehre, miäleläs voiva ol vaik vähän tomssi kostioi. Lehret oteta vars irti, taiteta kahti ja kiarutella rullal. Yhtehe ruusuuhu mene kolm vaahteralehte, neli, jos lehre ova pikkassi. Lehtirulla kiinnitetä tyvest lankal, mikä lanka vaan käy, tommonen pehmone ei repel niit lehti nii herkäste rik. Näit voi koot mihe vaa, mää kokosi tomsse kukkakorihi. Laitoin pohjal sanomlehte fylliks, et sain ruusu sopival korkeurel koris. Sisäl nämä kuivettuva aika äkki, pihal säilyvä piremppä. Halpa, helppo ja noppia. Jälles.

Kukapa ei?

Kukapa ei olis viime aikoin säilön omeni? Mää ole kumminki. Keittän hillo, linkon mehu ja pakastan lohkossi. Pakkassehe mää laita omena simmottis, et ens ne kuarita, sit lohkota ja sit laiteta katlaha. Katlan pohjal loraus vet, sokeri ja kaneli sekkaha ja sit severra lämmitetä, et soker sula ja kanel sevottu niihi omenlohkoihi tasaseste. Se jälkke sit topelois pakkasse. Talvel mää käytä nämä pääsääntöseste omenpiirakois, osa mää ole syäny semmosennas jukurti joukos.

Tänäp mää pakasti yhre katlallise taas ja täl kertta tein osast heti kakku. Ohje ol Lotta ponkan täält. Mää tein oman tommosse silikoonisse ruusuvuakka, aika nätti minust. Silikoonivuaka ova muutenki muun ehrottomi suasikei. Laillise tiätyste, kyl jokku ova semssiakki, etei niist irtto mikkä. Paitti et mää kyl rookaan nuat silikoonisekki voirel ja jauhotta. Varma o ain varma.

Teepannu al o piänist huapapalloist teht pannualune. Pallo me olla joskus jo muutama vuas sit Lellin kans pyäritelt villast fairiveten kans. Niist tehti sillo jouluköynnöksi ja muutama jäi ylitte. Ylimääräse ova sit tual askarteluvärkei kiarutelle aikas, kunnes yks kerta täsä joku aika sit, ko Lellin kans ruvetti askastelema, ni hoksatti tehr heist teepannualune. Pallo ova iha vaa pumpullankal ommelt ristirasti yhtehe. Ripustimeks pätkä jostai pairast leikattu ripustuslenksu. Niit on kans jokapaikas. Eikä ikä tiä kattoka mihe niit voi käyttä.

Seuraavaks meil keitellänki sit ehtonteet ja syärän omenkakku - suut makiaks!

Koekeittiö: välipalakakkussi

Meil o Lelli-neitil kolm pitkä koulupäivä. Ens koulu ja sit harrastuksi koulul. Koiteta laitta hänel sit aina vähä välipala mukkaha. Kaupa välipalakekseist Lelli suasikki o uuniomena-toffemaku. Muu miälestän ne keksi ova kumminki aika kallei, eiväkkä ne ny mittä kovi merkillise makussiakka ol. Kuivakoi kumminki ja kaikenäkössi lisäainei niissäkki. Niinpä mää pisti koekeittiön pystöhö. Meil o yks hyvä cookieohje, mistä mää lähri muakkama. Mää vähensi rasva ja sokeri ja osan sokerist tilal mää laitoi omenhillo. Männä viikol tehryist fudgepaloist mää silppusi sekkan kaks kappala. Viäl ei päästy iha keksityyppissi välipaloihi, mut tomssi kakkusi niist tul. Fudge rookas hiuka levit pisi pelli. Hani luul niit jauhelihapihveiks. Rasva määrä säätelemäl voisis varma kokeil tota rapeusastet lisät. Paitti ettemmää tiä, onkse tarppe. Makuraatin toiminne mukula meinaa oliva sitä miält, et kelppa. Vaik mialuummi Teinari olis syän niit alkuperässi cookiei, niis o enemmä makku. No on kai.  Lelli lupas otta huamiseks eväks, ni tavote o saavutet. Osan taikinast mää pistin pakkasse semses kelmupötkös, siält voi sit muutama kakkuse paistel joku ehto lissä. Ehkä huame, nuat tänäpe paistetu ova jo vajunne pualehe.. ko mää kerra pyysi koemaistama!

Tähä versiohon tul:

75 g rasva sulatettun

0,5 dl sokeri

0,5 dl fariinisokeri

1 dl omenhillo

1 muna

1/4 tl suala

3 dl vehnjauhoi

1/2 rkl ruakasoora

4 dl ryynei (2 kaura, 1 ohra, 1 ruis)

50 g fudge

Aine sekoteta, kääritä taikina kelmupötköhö ja pistetä hetkeks jääkaappi jähmettymä. Leikata pötköst pualtoist-parisenttissi siivui pellil ja paisteta 190 astees 8-10 minuutti.

Ja jälles: mausteeks voi laitta pähkini, rusini taik muit kuivatui herelmi, suklat, mysli - mitä vaa. Ja ryyni voiva ol pelkkä kaura tai jonkusorti muu miksaus, mitä ny sattu kaapis olema.

Tahmast suttupuuha

Fudge o jotenki eri ko toffee, mut mää en kyl ossa sanno miltaval. Ja väliäk sen sit onka. Fudgeohje löyrys Yhteishyväst ja glukoosisiirappi kaupast kaikkie muitte siirappie viärest. Noit sokerei ja siirapei o iha tolkuton määrä, kyl mar niil kaikil on sit tarvis kans. Tähä fudgehe ainaki tul kaht erilaist siirappi ja kolmi erilaist sokeri. Et ei mittä terveysruakka varsinaiseste. Mut it ko teke, ni ei ol kyl sit myäskä mittä lisäainei. Sokersuttu jatketa vaa vähä kermal, se o siin. Karpalo mää jätin poies, ne ei ol muu juttun.

Samal mää pääsi ensmäse kerra oikke lailes testama jo vuassi sit lahjaks saamaan sokerlämpömittari. Kätevä peli. Kui mää tykkäsinki tommosest keittelyst kotei tarvin it arvioide et oliskoha se jo sakeutunnu tarppeks tai muistel, et mitä se kello olika ko ensmäisen kupla kattilas pulpahtiva.

Aika tahmia ja suttast puuha tua o, mut ei mittä ylivoimast ja aika hyvä lopputulema. Saattaa tul tehryks joskus toistekki, mut ehkei iha kauhja usse. Teinari meinas, et jos kuarrutais suklal, olis ihanko Rumle.

Myslitalkko

Purkin pohjal ol pähkini ja jottan tek miäli. Tehr ja syär. Ja ko kaapist löyrys siivoomise jäljilt muukki tykötarppe, ni tein sit mysli. Tämäki on jotta nii helppo, etei oikke ol mittä syyt jättä tekemät. Ainut tyäläys on maapähkinöitte kuarimine, mut siin mää täl kertta hiuka oikasi ja pisti niit vaa vähä, ko noit muit pähkini ol kerta kans. Maapähkinä vois varma laitta myslihi kuarines päivine, mut muu miälestän niitte kuari o aika kitkerä makune. Kuarimine sinänsä on helppo, mut hirast ja ankkia. Kaiken parhaite se suju talkotyän, samal voi höpist päälimmä kuulumise ja ol muute vaa porukal. Ja jos saa talkoporukan kokkoho, ni mysli voi tehr sit saman tein hiuka enemmä, nii, et jokane saa siit sit osas mukkaha. Kuin kätevä.

Muun tämä päivässehe satsihi tul

3 rkl öljy (alkuperäses ohjes käytetä voit)

2 rkl juakseva hunaja (voi ol kiinttiääki)

1,5 litra hiutalei (mul ol kaura, ohra ja ruist)

250 g pähkinöi

250 g rusinoi

Hiutale voiva ol mitä vaa, pähkinöi ja rusinoi voi käyttä enemmä taik vähemmä ja voi käyttä myäs muit kuivaherelmi. Mist kukaki, kyl te tiärät.

Maapähkinä siis kuarita, ellei löyr valmiiks kuaritui tai käyt valla jotta muit pähkinöi. Kuarimist aviteta pistämäl pähkinä ensi hiukaks aikka uunihi lämppemä. Mul ne oliva 150 astees tomse 5 minutti, mut severra kannatta tyäs pääl katto, etei ne pala. Se käy yllätävänki äkki, jos sattu unhottama. Sitko pähkinä o otet pois uunis, ni heti ko niihi sorme pystyvä, ni kannatta alotta. Muu pähkinä voi silputta veittel hiuka piänemmiks, mau mukka.

Sit laiteta kattilaha öli ja hoonunki lämppemä ja hiukan peräst hiutalle ja pähkinä sekka. Sekotella hualel, et rasvahunajaseos levittyvä tasaseste ja taaski varota, etei pala pohjaha. Käy äkki. Se jälkke levitetä pesty rusina uunipellil, hiutalepähkinäseos siähen pääl, nii et rusina peittyvä kokonas ja sit 200 asteisse uunihi 5-7 minuutiks. Uunis olles voi kerra välil sekotta ja sit ei ole enä nii nöpönuukka vai rusinakki tulisiva pinnal.

Uunist ottamise jälkke anneta jäähty ja purkiteta johonki sopiva astiaha.

Kaiken parast täsä kumminki o se, ko pääsee maistama. Kuppihi turkkilaist jukurtti, mysli ja muutama mustikka. Onko sois jälkkäri aamupalaks. Paitti et viäl paremppa.