Menny, nykyne ja tuleva

Vuas o hyvä vauhti vaihtumas uuttehe ja tähä kohtaha sopinne muistel hiuka mennei, pohriskel nykyst ja suunnitel tuleva. Muun aivon ova olle koko joulu nii syväl suklaahuuruses pumpulis, ettei mittä kovi syväluattava analyysi kumminka ol tiaros ;)

Menny
Joulu al me tehti omatekossi koirankeksei vähä niinko kaikil tuttavakoiruil. Beikkuleikkul keksi pakatti juhlallisest klasipurkkihi, muatti ja ohjekirja annetti emännäl, jos vaik hänki rookais joskus intouttu keksei tekemä. Severra voi täsä kohta paljasta, et klasipurkki ol huano valinta, liian tiivis, keksi jäivä pakates vähä kosteiks ja homehtusiva. Pikkukoiruil paperpusseihi pakatu keksi säilysivä sitä vasto erinomaseste. Ei B silti ilma jään, hänel leivotti uus satsi. Edi satsi viäl orotta toimitustas, mut et tulos o ;)

Nykyne
Mää ole ollu nii kilt, et sai joululahjaks uure puhelime. Jei! Uutukaisel mää sit tänäp ompelin piäne taki, ettei häne kiiltävä kuares ja siliä näyttös heti kraappennuis. Söpö ruusukankas suarast huus pääst puhelime suajaks ja knapeijakki o ussemp, koten osan valit mikä olis ollu kaiken paras ;)

Tuleva
Lelli-neiti sai Äitelt joululahjaks Subito-lankakerä. Mummi ol ajatellu, et Lelli vois siit sormivirkat ittelles huivi, mut jostai syyst Lelli ei millä muatto halun sormivirkat. Hän o varsi omapäine piän ihmine, eikä siin pali jää neuvotteluvara ko hän jotta o päähäs saan. Kene liäne tullu? Sovitti sit, et tehrä yhres siit samalaine tuubihuivi ko mää ittelleniki tein. Mää sitä tänäpe jo alotteli, huame voisis sit ol Lelli vuaro. Väri o aiva älyttömä herkulline, saatta ol, et tule lainatuks. Jos saa luva ;)

Hiano ja menestyksekäst vuat 2013 kaikil!

Villa Klaaran joulu (ja vähä Palosaarenki)

Tuli ja jää

Tuli ja jää. Hiano yhristelmä. Ja yksinkertane. Yhtäkä kuivakakku ei tullu leivottu, mut kakkuvuakal o kumminki käyttö jäälyhtyje tekemises. Yks o viäl pakastimes jäätymäs, vaik olis noit tiätty näil pakkasil komiaste jäärytelly ulkonakki. Mää viäl alkuviikos en ollu lainka varma, kuin joulumiälinen taik -miälipualine fiilis olis tulollas. Kaikist ennakkoepäilyist hualimat meil on huusholli reeras, kyntlä palamas, ruakapualiki aika hyväl mallil ja kaik tämä ilma sen suuremppi miäleliikutuksi. Hyvä me.

Ja lopuks viäl kaikil vinkiks, et menkkäs tekki ens joulun Pirkkala työpaja joulumyyjäissi. Siält ova nua ihana kristallienkula meil tiäs löytänne.

Hyvä, levollist, hauska, suklaist ja ihana joulu kaikil!

Ittel

Itte tartte kans ain välil huamio. Ittee tartte pittä hyvän ja itte tykkä kans saar jotta nätti ja kiva. Niinpä mää annoin ittel luvan pittä tämän tuubihuivin ihan itte. Lanka o nimeltäs Subito ja huivi tule yhrest keräst muutamas ehtos. Lankan toisest pääst pureta noit pompuloi auk ja sil puretul lankal sit virkata toisest pääst pompuloin yhtehe. Eik ol simppeli. Huivi o ehkä paras tuubi tähä mennes. Mää meina laitta sen huame ittellen kaulaha, ko lähretä Hanin kans hurvittelema.

Jääs

Eilä tultti pitkäst aikka Palosaarehe. Ai et. Tänäpe o pitkäst aikka ulkoilttu oikke ola takka. Teht vähä vesiputke-eristyst ja kolat hiuka lunt. Ei mittä sems et olis tullu hiki ja kiukku, eikä olttu jäässäkä, vähä vaa ja rauhas seki. Sauna esilämmittäes kipatti saaveihi jäätynne vanha vete sauna oven piälehe ja miätitti sit, et kui komia jäälyhry niist saiska. Ens yritetti hiuka taltal knaputel, mut sit Hani ot moottorsaha ja jo rupes kyntlän paika syntymä. Täsä kuvi valosast ja sit jo hiukan pimenevästäkki ehtost. Ny sauna lämmitämä!

Teini-ikäne kokaa, osa 12.

Itsenäisyyspäivä kunniaks Teini-ikäne ilahrut meit suklaafondantil. Nam. Nam. Nam!

Pikkujoulu

Eilä se alko. Joulukuu. Sai avat ensmäse luuku kalenteristas ja lika saiva vihroinki pittä pikkujoulus. Niit ol suunnitelt jo lokakuust saak, ohjelma suunnitelt, kutsu teht ja toimitet hyvis ajois. Lika leikkivä seuraleikel, söivä, puheliva pöhköiäs, koristeliva kuuse, ettivä joulupussi, koristeliva piparipossu, katteliva Talentti ja pelasiva Wiit. Kaks ja pual tuntti men ohi yhres hujaukses. Pikkuemännä oliva tyytyväissi ja viaraakki tunnuiva viihtyvä. Mää makoili yläkerras köhimäs, ei munt juur muuhu tarvit ko kattama nyyttikestipöytä ja piilottama joulupussi pimiä yläkerttaha. Täl konseptil mää luule, et Lelluka synttärikki saava jatkos men.

Kuuses killuva ny pari vuat sit tehry huapase koriste. Pallo on teht sillai, et semse styrokspallon pääl o huavutusneulal pistet ohkane kerros huavutusvilla ja sit koristet erilaisil nauhoi ja härpäkkeil. Huapaenkeli ova pualestas saimaisel huavutuneulal tökötelt piparimuatin mukka ja sit liimat kuumaliimal siive ja ripustusnauha kii. Mää kyl kovaste noistakki tykkä, mut mää luule, et jos täsä vaik iskis joku hyvä irea ja inspiraatsuuni pääl, ni saatais ol jo aika vähä vaihta koristuksi. Varsinki, jos vaik käy nii, et tua kuusekuvatus satuis jäämä toho koko kuuks. Siin ehtis testas itte asias usemmanki eri seti ja färimaailma ;)

Mukava jouluorotust kaikil!

Iha kypsä

Näit o suunnitelt ja vähintä viime joulualusajast saak. Ehkä jo erellis vuarest. Pohjal täsä ol nua vanha valo, mikkä oliva alunperi kiaputet semmosehe rottinkitähtehe. Tährest pit luappu jo aja sit, valo jäivä orottama uusiokäyttö. Mää oli suunnitel, et niihi tule semmose liimavetel kovetetu papernarupallo, mut en vaa saan aikaseks. Kauhia suttamist se liiman kans. Tua hoppiapapernaruki o ollu kaapis orottamas käyttöäs jo ainaki sen kaks vuat. Kärentaitomessuil mää sit näi papernarust pali virkatui jutui ja ko mä tuli siält kotti, löysi viäl iha oikke ohjenki tomse pikkase pallo virkkamist varte. Ensmäne pallo sit suarast viäl huus noit helmi pujoteltavaks hännäks. Ja siin se sit oliki. Iha valmiiks kypsynny irea.

Pussukoi mussukoil

Lelli-neiti järjestä naapuriflikan kans pikkujoulu kavereilles. Viaraitte määr rajotetti muutama, mut vastapainoks he saava sit juhli vähä myähemppä. Se tunnus oleva kovi tärkkiä. It he ova suunnitelle ohjelma, tehne kutsu ja toimittanne ne viarail. Lellin kans tuumatti, et kyl pikkujouluistakki o kiva lähti kotti piäne pussukan kans. Ja ko Lellin toivelista o ollu ny jo vähä aikka ompeleminen ja silittäminen, ni nyy hän sit pääs niitäki harjottelema. Me leikatti pussukoitte palat yhres, mää aplikoin nuat kirjaimet sil aikka ko Lelli ol tanssitunnillas ja sit hän sai ommel pussukoitte sivusauma kii. Se ol jännittävä, vähä väli kuulus et HUI :) Mut hyvi se sujus. Ja sit ko hän jo väsäht, oliki aika vaihta silitysraura kamppehe. Seki ol jännittävä ja siitäki hän suarirus oikke hyvi. Sit mää viäl hurautteli pussukoitte suihi nauhakuja ja pujottei silkkinauha kiinnittimiks. Voila!

Ohjeitte lukemise jalo taito

Onk pontcho suameks pontso vai onk sil joku fiinep nimi? Niinko harteikko taik huivikko. Eikä silti, pontso on muun miälest erinomase hyvä nimitys. Tiärän kyl, et sil o se toinenki merkitys. Pontso. No se siit.

Mää sain mun pontson tänäpe valmiiks. Ohjest hualimat. Siis meinaan, et vaik ei menny iha ohje mukka. Hiukan pit soveltta, ko yhres välis huamasi, et mittoi mitatti valla eri kohrast, mist mää oli niit mitan. Tämä ohjeitte lukemise jalohko taito on meil semst periytyvä sortti. Äitel ohjeitte lukemine alust loppu ennenko alotta mittä, o lähes mahroton ajatus. Mää sentä yleensä lue eres jokku ohje loppuus saak enne alottamist, mut emmääkä näit käsityäohjei iha kauhia perusteelliseste kyken. Siin käy sit ussei sillai, et jottan kohta ihmettele ja räknä piremmä aikka ja sit vast jossai myähemmäs kohras ohjet tajua, et mitä pit tehr ja minkä takia. Ja ain joskus käy sit niinki, et ko jottai ei ol iha tajunnu, ni sit o tullu jo hiuka sovellettu iha omast pääst ja siin sitä sit olla. Joko tarvitte jatka sil luava soveltaval linjal taik sit o pakko purkka. Pontson ol nii simppeli luamus, et siin pystyi hyvi jatkama hiuka ohjet mukaelle, ko silmukkamäärä ol jostai kumma syyst kumminki pysyny oikkian (kyl se siäl viimesil kiarroksil sit lipsaat jo hiuka siitäkki, mut sitei ollu enä ni väli). Tähä olis kuulun tehr samalaine kuvio pääntiähä ko mikä helmassakki o, mut sen mää pääti jo etukätte jättä poies. Olis vaa turha ahristannu ja kutittanu kurkku. Kiva o ja lämmi, juur sopeva kokoushuanelisälämmike.

Ei puutu ko takka

Piremmä aikka o ollu tarkotus, tänäpe sit, yksinäs tääl hiljasuures taas ihmetellesän, sain aikaseks. Hiano olis ollu vaik takkatult samal ihastel. Tein maailma parhai sytykkei, enä ei puutu ko se takka. Tuliruusuis yhristy kiärrättämine, askartelu ja käy ne koristeistakki. Voi vaik pittä iha framil. Vaik siin taka viäres, jossai nätis koris tai rasias, jos siis sattu taka omistama. Taka lisäks uus kööki olis kans kiva. Mut se ei kyl liity näihi ruusuihi mitenkä. Kotei se takka kumminka köökis ehkä sit olis kiva.

Näihi tarvita kanamunatopeloi, kyntläjämä ja joku sopeva astia, misä ne kynlä saa sulatettu. Aika hyvi sitä virkka toimitta vanha kurkkupurkki. Vet kattilaha ja kurkkupurkki sin vettehe, kyntlä purkkihi, levy pääl ja anta sula. Munatopelois revellä ne kupi irt toisistas ja kansipalast revellä suiroi, mikkä sit kiaruteta rullal ja laiteta kuppeihi. Nämä ruusu sit kastella sin sula steariinihi, nostella leivinpaperin pääl jäähtymä ja sit ne ovakki valmei. Aika hyvi ne o tuliaisinakki. Jolleki semsel vaik, kenel o takka.

Jouluharjotus

Isänpäivän piretti jouluharjotukse. Isä saiva lahjoi ja kaik saiva jouluruakka. Nämä oliva samal tupari ja oikkiastas siis pikkujoulukki ruakines. Ol kinkku ja lanttuloora, savukala ja sallatti ja sitä kakku. Ähky. Lanttulooran tekemisse meil o tämne yksinkertane ohje:

1 iso lanttu

3 dl vet

suala

1 dl korppujauhoi

2 dl kerma

1,5 rkl siirappi

hiuka inkivääri, valkopippuri ja muskottipähkinä

pinnal korppujauhoi ja voinokarei

Lanttu kuarita, pilkota ja keitetä pehmiäks suolavetes. Pehmiä lantu survota vaik sauvasekottimel tasaseks sutuks. (Mää laita itteasias enemmä keitinvet, etei pala pohjaha ja sit vaa, enneko survota lantu soseks, oteta ylimääräne keitinvesi talttehe. Sil voi sit säättä sitä sose paksuut tarppe mukka.) Sit ko lantu ova sosen, sekoteta korppujauho, kerma, siirappi ja mauste ens keskenäs. Sit sekoteta kermakorppujauhosuttu sin lantu sekkaha ja maisteta et o sopivaste suala. Sit vuakkaha, pinnal korppujauhoi ja voinokarei ja uunihi. Uunis 200 astes noin kaks tuntti. Tämä voi myös pakasta paistovalminas ja paistel siält sit tarppen tulle. Siis jos esimerkiks halua hiuka otta etumatka jouluressist. Jos ny rooka ol semst ressava sortti. Taik muutenki, muute vaa valmiiks.

Hani sai Lellilt tämse hiano pyyhke. Hänest kässy o kiva :)