Bloginätityst

Meilläpä on uus banneri ja tausta, kiitos Mimmiskäinen! Jospa sitä vaik taas vähä taajemppaa tulis kirjotellukski, ei ikä tiä ;)

Ihanata sunnuntapäivää!

Pöhnäkakui ja rommirusinamuffinssei

Martta muus o hiuka pois ittistäs, ei meina oikken kaikiajoi pyssy eres iha hereil. Läsnäolost ja osallistumisest ny puhumattakka. Kyl hän yrittä. Eikä ol mittä hättä, vaik makkais lopunki erest. Tänäp ei häne luantos kumminka ant peräks heittä viimest käyttöpäivääs käyvi käypässi leipomisvärkei roskihi ja pakko ol ruvet. Hupaisa liene, et noi niinko kokonas alkoholittoma marta leipomukse päärysivä sit olema pöhnäkakkui (oikkalt nimeltäs punaviinisuklaakakku, ohje Kauhaa ja rakkautta -blogist) ja rommirusinamuffinssei (oikkalt nimeltäs rommirusinamuffinssit, ohje Valiolt).

Nämä ova muun, taik siis marta, iha lempileivonnaissi. Käyvä hyvi tähä joulualusaikkaha. Maultas. Noist meijä kuusi-, piparipoika- ja lumiukkomuateist mää en ol varma, ehkä ne sopisiva johonki muuhu makumaailmaha paremmi? Mut kotei niit ol viäl kerttakan tullu käytetyks, ni käytetti nyy sit kumminki. Hyvi vuaki muute, ei siin mittä. Enkä mää noit viäl syän, enkä antan martallekka, etei men överiks tuan syämisen kans. Hänel nii helpost pakka lipsahtama ylesyämisen pualel. Nämä eivä meil juur muil kauppatas tee, tarvitte orotta et tule viarai. Nii, et sopi tul, jos tuntu silt.

Granaattiomena ova ny ilmeiseste jotenki parhaimmillas. Vai? No hyvi ova kumminki ja jotenki nii kamalan kaunei nua helme. Mää muistele, et joskus mukulannakki olsin granaattiomena saan maista, sillo en nii välittän. Oliva kirppiöi. Tais ol jonku jostai reisust tuama tuliainen. Sen mää muista et mummula köökis sitä maisteltti. No ol mist hyvännäs, ni ny olen kumminki uuresta heijä olemasolos oikke tajunnu ja kui hyvi ovakki vaik iha vaa turkkilaise jukurtin kans taik salaatikoristeen.

Keksi purkist

Aikasemmi mää jaoin tääl välipalakakkusohje, mikä ol muunnelma täsä olevast keksiohjest. Ens ol tarkotus iha vaa tehr niit keksei, mut siin värkei kootesan silmi osus tua purkki. Klasipurkki, mikä ol ko tehty tommose keksiainespurki testamist varte. Tämäkä ei ol mikkä uus taik omaperäne irea, ei ol vaa aiemmin tullu tehryks. No mitä mää sit opein? No ainakki sen, et purkki vois ol soukemp, ni nekki aine tekisivä oma raitas, mitä ei ol niin pali. Siin se oikkiastas oliki. Nii, ja toho ohjessehe riitäis piänempiki astia. Et ei mittä ruudinkeksimist varsnaisest vaarittu. Mut tulipaha kokeilluks.

Kekseihi (cookies noi niinko paremmalt nimeltäs, mukko täsä muutenki koiteta ol nii äirinkiälestäs tärkkiännäs, ni puhuta sit kekseist) tule

125 g voit

1,5 dl sokeri

1,5 dl fariinisokeri

1 muna

1/4 tl suala

1,5 tl vanilijasokeri

3 dl vehnjauhoi

1/2 rkl soora

2-3 dl kaurahiutalei

suklaat, pähkini, rusini, mysli - mitä vaa, tämänpäiväsis ol valkosuklat ja saksanpähkini

Voin mää pehmitä mikros, lopuerest sit vaa kaik sekasi keskenäs. Täst määräs tule unkefäär kaks pellillist, koon voi it valit, joko 16 piänt taik vaik 4 aika helvata suurt. Mää paistoi vaa yhren pellillise, piäni, ja pisti lopu taikinast pakkasehe paris pikkases pötkös. Paisteta siält sit taas aikanas. Ensi viikol. Taik huame. Ei ikä tiä.

Sokerina pohjal, eheh.

I - II - III

Kaks ehtoot. Viikko kylläkki niitte välis. Mää ja muun yhre illa juttun. Vanttuu ensmäisen ehton ja pipa toisen. Lelli lupas huame pistä päälles.

Kutomist olis tarkotus jatka viäläkki hiuka, mut ny tarttee ens fundeerat et mihe ireaha tartuis.