Menny, nykyne ja tuleva

Vuas o hyvä vauhti vaihtumas uuttehe ja tähä kohtaha sopinne muistel hiuka mennei, pohriskel nykyst ja suunnitel tuleva. Muun aivon ova olle koko joulu nii syväl suklaahuuruses pumpulis, ettei mittä kovi syväluattava analyysi kumminka ol tiaros ;)

Menny
Joulu al me tehti omatekossi koirankeksei vähä niinko kaikil tuttavakoiruil. Beikkuleikkul keksi pakatti juhlallisest klasipurkkihi, muatti ja ohjekirja annetti emännäl, jos vaik hänki rookais joskus intouttu keksei tekemä. Severra voi täsä kohta paljasta, et klasipurkki ol huano valinta, liian tiivis, keksi jäivä pakates vähä kosteiks ja homehtusiva. Pikkukoiruil paperpusseihi pakatu keksi säilysivä sitä vasto erinomaseste. Ei B silti ilma jään, hänel leivotti uus satsi. Edi satsi viäl orotta toimitustas, mut et tulos o ;)

Nykyne
Mää ole ollu nii kilt, et sai joululahjaks uure puhelime. Jei! Uutukaisel mää sit tänäp ompelin piäne taki, ettei häne kiiltävä kuares ja siliä näyttös heti kraappennuis. Söpö ruusukankas suarast huus pääst puhelime suajaks ja knapeijakki o ussemp, koten osan valit mikä olis ollu kaiken paras ;)

Tuleva
Lelli-neiti sai Äitelt joululahjaks Subito-lankakerä. Mummi ol ajatellu, et Lelli vois siit sormivirkat ittelles huivi, mut jostai syyst Lelli ei millä muatto halun sormivirkat. Hän o varsi omapäine piän ihmine, eikä siin pali jää neuvotteluvara ko hän jotta o päähäs saan. Kene liäne tullu? Sovitti sit, et tehrä yhres siit samalaine tuubihuivi ko mää ittelleniki tein. Mää sitä tänäpe jo alotteli, huame voisis sit ol Lelli vuaro. Väri o aiva älyttömä herkulline, saatta ol, et tule lainatuks. Jos saa luva ;)

Hiano ja menestyksekäst vuat 2013 kaikil!

Villa Klaaran joulu (ja vähä Palosaarenki)

Tuli ja jää

Tuli ja jää. Hiano yhristelmä. Ja yksinkertane. Yhtäkä kuivakakku ei tullu leivottu, mut kakkuvuakal o kumminki käyttö jäälyhtyje tekemises. Yks o viäl pakastimes jäätymäs, vaik olis noit tiätty näil pakkasil komiaste jäärytelly ulkonakki. Mää viäl alkuviikos en ollu lainka varma, kuin joulumiälinen taik -miälipualine fiilis olis tulollas. Kaikist ennakkoepäilyist hualimat meil on huusholli reeras, kyntlä palamas, ruakapualiki aika hyväl mallil ja kaik tämä ilma sen suuremppi miäleliikutuksi. Hyvä me.

Ja lopuks viäl kaikil vinkiks, et menkkäs tekki ens joulun Pirkkala työpaja joulumyyjäissi. Siält ova nua ihana kristallienkula meil tiäs löytänne.

Hyvä, levollist, hauska, suklaist ja ihana joulu kaikil!

Ittel

Itte tartte kans ain välil huamio. Ittee tartte pittä hyvän ja itte tykkä kans saar jotta nätti ja kiva. Niinpä mää annoin ittel luvan pittä tämän tuubihuivin ihan itte. Lanka o nimeltäs Subito ja huivi tule yhrest keräst muutamas ehtos. Lankan toisest pääst pureta noit pompuloi auk ja sil puretul lankal sit virkata toisest pääst pompuloin yhtehe. Eik ol simppeli. Huivi o ehkä paras tuubi tähä mennes. Mää meina laitta sen huame ittellen kaulaha, ko lähretä Hanin kans hurvittelema.

Jääs

Eilä tultti pitkäst aikka Palosaarehe. Ai et. Tänäpe o pitkäst aikka ulkoilttu oikke ola takka. Teht vähä vesiputke-eristyst ja kolat hiuka lunt. Ei mittä sems et olis tullu hiki ja kiukku, eikä olttu jäässäkä, vähä vaa ja rauhas seki. Sauna esilämmittäes kipatti saaveihi jäätynne vanha vete sauna oven piälehe ja miätitti sit, et kui komia jäälyhry niist saiska. Ens yritetti hiuka taltal knaputel, mut sit Hani ot moottorsaha ja jo rupes kyntlän paika syntymä. Täsä kuvi valosast ja sit jo hiukan pimenevästäkki ehtost. Ny sauna lämmitämä!

Teini-ikäne kokaa, osa 12.

Itsenäisyyspäivä kunniaks Teini-ikäne ilahrut meit suklaafondantil. Nam. Nam. Nam!

Pikkujoulu

Eilä se alko. Joulukuu. Sai avat ensmäse luuku kalenteristas ja lika saiva vihroinki pittä pikkujoulus. Niit ol suunnitelt jo lokakuust saak, ohjelma suunnitelt, kutsu teht ja toimitet hyvis ajois. Lika leikkivä seuraleikel, söivä, puheliva pöhköiäs, koristeliva kuuse, ettivä joulupussi, koristeliva piparipossu, katteliva Talentti ja pelasiva Wiit. Kaks ja pual tuntti men ohi yhres hujaukses. Pikkuemännä oliva tyytyväissi ja viaraakki tunnuiva viihtyvä. Mää makoili yläkerras köhimäs, ei munt juur muuhu tarvit ko kattama nyyttikestipöytä ja piilottama joulupussi pimiä yläkerttaha. Täl konseptil mää luule, et Lelluka synttärikki saava jatkos men.

Kuuses killuva ny pari vuat sit tehry huapase koriste. Pallo on teht sillai, et semse styrokspallon pääl o huavutusneulal pistet ohkane kerros huavutusvilla ja sit koristet erilaisil nauhoi ja härpäkkeil. Huapaenkeli ova pualestas saimaisel huavutuneulal tökötelt piparimuatin mukka ja sit liimat kuumaliimal siive ja ripustusnauha kii. Mää kyl kovaste noistakki tykkä, mut mää luule, et jos täsä vaik iskis joku hyvä irea ja inspiraatsuuni pääl, ni saatais ol jo aika vähä vaihta koristuksi. Varsinki, jos vaik käy nii, et tua kuusekuvatus satuis jäämä toho koko kuuks. Siin ehtis testas itte asias usemmanki eri seti ja färimaailma ;)

Mukava jouluorotust kaikil!