Laattiil

5. On the floor #photoadayjuly

Ei ol tullu laattiit pitkä aikka nii tarkaste kattelttu ko tänäpe. Siält löyrys tiätystenki erilaissi mattoi. Täst mattast mää ole ain tykänny. Jos mää oikkei muista, se o Äiten lapsuurekorist alunperi. Meil se ainaki o mukulan ollu ja myähemmi joskus Teini-ikäsenki huanes. Nyy se o Palosaares, sinises kamaris. Taik ei tätä kamaril kyl oikkestas sanota siniseks kamariks, ei täl oikke ol mittä erillist nime. Seinä ja laattii ova kumminki sinise. Ja matta. Tua viäreine o kulmakamari, tupa o tupa ja vinttis on vinttikamari, jokka o nimet ain yäpyjie mukka. Uunon kamarist o aikanas tullu muun ja meijä veljen kamari ja tairetti siäl jossai vaihes yäppy Lotanki kans. Sit sin muutetti mää, Hani ja Teini-ikäne, ko Teini-ikäne ol vauva. Sit rakennetti toinen kamari ja vanhast tul Lotan kamari. Uures kamaris o melkke koko aja pitän maja meijän perhe. Tänä suven vanha kamari taas o pikkuhilja muuttumas Teini-ikäse kamariks. Elämän kiartokulkku seki.

Sinist matta ei viäl ol pest, vaik aika ahkera o mattapyykil jo käyttyki. Neli kertta. Ainaki kerran mennä viäl, torenäkösest ussemma. Viime suven jäi jotenki välihi ja ny noit sit piisa, ain löyty viäl muutama ko tarttis. Vaik ei silti, mää tykkä mattanpesust. Mistä muust kuuramisest mää e juurika perust, mut mattapyykki kuulu lomahommihi. Veten kans o sitäpaitti kiva klutat ;)

Laattilt löyrys myös kasa lelui, petsei ja ponei. Ja vaattei ja lankoi ja kipinäpeltei. Kauhi kasa kenkki eteises. Paperinkeräyskassi, metallinkeräyskassi, paffinkeräyskassi, klapei, kankaslaatikko, vanupussi ja kymmene jalallist varppai. Muun muas. Omist varppaist mää tei kesävarppa iha tämä kuvaukse kunniaks.