Suarituspainei?

Tänäp o otet teho irt lomapäiväst ja teht kaikki semssi ko olis tarvin tehr jo aja sit taik vaikei nii olis tarvinnukka, ni on kumminki käyn miäles. En tiä sit päivä riamukkuurest, enempi o ollu semne suarittamise maku suus. Aamust ensmäiseks maalasi rapualusseinä. Se o ennenki ollu valkone, mut siin ol enne hyllyi ja ko ne otetti poies, pit jäljel jäännei koloi täytel ja vettä uus maalikerros pääl. Hani ol saan severra sapattis aikan aikaseks, et ol vetän tasotte koloihi, mut sitä maalamist tosa sit o hollat jo mont viikko. Ny o telattu. Vähä tua valkosuus huuta päi naamaa, mut koiteta kestä.

Maalamissehe makuhu päästyän, hiosi ja maalasi vahna parvekkeel vettynne keittiöjakkara. Taka-ajatuksen ol testa kalustemaali meijä tulevi uussi keittiöntoolei varte. Meil o kasa vanhoi puutoolei orottamas pintakäsittely, muutama eri sortti, niinko ny tuntu oleva muarikast. Pualhimmeel mustal ne tullaa laittama, tua testimaalaus sen vahvist. Täsä enne ja jälkke.

Lellin kans keretti istuttama basilikasiämeni. Isolehtist ja tavallist. Jos vaik tänä vuan ehtisivä kasva hiuka suuremmiks, ennenko hätähousu muus viä voito ja istutta ne pihal - iha liia aikasi.

Päivän päätteeks löyryks onneks semmostakki tekemist, etei enä tuntunnu nii suarittamiselt. Mää hukkasi joku aika sit meijä ulkose kovalevy muuntaja ja tänäpe saatti hankituks uus. Onneks löyrys tommose aatamiaikussenki varaossi. Siirtelin kuvi sit eres takas ja samal valkkasi kuva vuasikollaassi varte. Erellis vuarest o samalaine. Kui kiva oliki kattel niit kuvi ja muistel viime vuat, meil o ollu aika kiva vuas ja pali o kaikenäköst teht ja näht. Se tuppa ain välil unhottuma. Tarvitte pittä kamera mukan tänäki vuan!