Moi

Sarjassamme Teini-ikäse lempilausahruksi esitellä tänäpe Moi. Moi äiti. Moimoimoi. Versio o mont erilaist ja usseimmite tarkotus ei ol niinkä tervehti, vaa pikemminki pittä vähä jotta äänt. Varmista, et tule huamatuks. Ja uskokka munt, kyl häne huama iha ilmanki. Teini-ikäne ärsyttä. Tahallas. Mut vanhempie vastaiskurintama ärsyttä takas. Hah. Jankutta ja vaati, kysele ja käske. Ei ol helppo Teini-ikäselläkä.

Tämä seuraava me ireotti Teini-ikäsen kans yks ehto samal ko hän koristel terveystiaron portfoliokansion kant. Hän kirjot siähe nimes graffitityylil ja tuumas, et niit olis kiva harjotel enemmänki. Ja mitä sitä sit paperihi tyytymä, ko voi isotellaki. Me tuumatti, et kui olis hyvä joku taulu, mihe vois kirjotel. Vähä niinko seinäl, mut ei kumminka seinäl. Sit mää muisti nähne ne liitutaulutussi Teippitarhas ja sit me toretti, et meil o viäl liitutaulumaali jäljel ja sit me kysytti Hanilt, et mahraisko hän hankki semse jonku levy, mikä tähä tarkotukse olis sopeva. Ja kui ollakka, hänel ol heti tiaros yks viratoine levy, mist taulu sit leikatti. Tähän pit tul kehyksekki, mut ne men jotenki kamala huanoste. Paree onki ilma mittä semssi ylimäärässi.