Mist alotetti, kuka vaihrais?

Me ollan  piret tätä blogi koht kaks vuat. Ensmäissi aihei ol ruakalista, mitä mukula oliva saanne päättä ja mikkä ol tarkotet ennenkaikke muun helpottamiseksen. Ain välil ruakka teke enemmän ko miälelläs ja kaupassakki pysty ostama monen päivä ainekse valmiiks. Ain välil sitä ei sit taas oikke ol keksivännäs mitä syäräis, kaupas kulke ko tsompi ja hyvä ko pysty eres yhren ateriallise siält kokkoma. Listoi olla erelles ain sillon tällön pistet pystöhö, mut nyy mää ajatteli, et mitä jos käyräiski tääl vähä vaihtokauppa. Mää laitan tähä ny ehrotukse vaik seuraavaks kolmeks päiväks vapaaste kätettäväks ja sitä mää saa vastaavii ehdotuksi teilt? Kui olis?

Päivä I: Kanavokki (maustamatont kana, vihanneksi, cashew-pähkini, luumu/nektariini, chowmein-kastiket) + riisi/nuudeli/lohkoperuna + makkia chilikastike, jos kaipa vähä viäl jotta

Päivä II: Nakkisoosi + peruna + porkkanaraaste + etikkapunajuuri

Päivä III: Ihanakala, en tiä onk toi kala ny iha ihana, mut aika hyvä kumminki ja siin on kaiki kerrallas, ei tart erikses nii kauhjast räpelttä.

Josko näil pääsis alkkuhu?

Juhlahumuis

Teinari täyt eilä viistoist. Nyy jo. Vaikki pyssy peräs, taik piremminki erel, kui näinki nuarel jo noi vanhoi mukuli o. Kunnes muista oma ikäs. Emmää mittä vanhuuttan ruppe vaikertama, värjätä harmaa piiloho ja olla ilossi, et olla näinki hyväs iskus ;) Jep. Ja syärä viäl vähä kakku, ko sitä eiliselt jäi. Mist se sit johtuki, ni tänäpe se kakku vast hyvält maistuki. Teinari halus sacheri, tuplakokosen tehti ja severra ohjet viäl tuunatti, et tehti täytteesse kermavaahron tilal yksinkertast suklaamousse eli semst kermavaahto, mihe sekka lisätä vaa sulatettu suklat. Reiluste. Tummuusaste voi valkat mau mukka.

,

Enne eilissi synttärei, viätetti tyäpaika synttärei perjantan sirkusteemal. Me ireoitti tyäkaverin kans harleekiniasuste ja mää ne sit toteuti. Molemmil kaulukse ja hiasuut, ittel lisäks virkattu myssy. Ruusu ostetti valmiinas kaupast. Me tykätti, et tul aika stylet.

Perjantaherruus

Perjantapitsa vs. perjantatapas. Tiukka kisa, täyty sanno, eikä selvä voittaja, joten jatkos piretä molemppi. Ja vaik viäl jotta kolmattakki sortti, katota jos keksitä joku hyvä. Meijä tapasehto läks liikkeel ko mää lui torstaisest Aamulehrest pari resäpti ja ajatteli, et nyy olis kerranki semssi helpoi ja hyvän kuulossi. Sit mää kuuklasi viäl muutama lissä. Pöyräs ol täl kertta - taikka ni, esmäne kerta tämä ol, mutetko näit voi tehr ain vähä erilaissiakki, ni siks tälk kertta:

Pinaatti-sinihomejuustopiirakoi, ohje mukka piirakoi tule 30, mut mää jaksan nii piäni tehr, enkä mittä pyäriöi pohjapaloi leikel, ni mää leikkasi semmose valmiiks kaulitu voitaikinalevy ain pualiks ja tuuppasin sen muffinssivuakkaha niines.

Savukalaleippi voileipäkaku välist ylijäänneest täytteest.

Perunamunakast, 1 peruna ja 1 muna per syäjä, sipuli, suola ja pippuri. Hiuka perslilja koristeeks. Nii yksinkertast ja hyvä.

Sit ol ilmakuivattu kinkku ja hunajameloni sekä sitruunamarinoirui oliivei, oliivie ohje ol siin Aamulehres. Iha tavalllissi vihrei oliivei, niist oma liämi poies ja tilal marinadi 1 dl oliiviöljy, 1 rkl valkoviinietikka, 2 sitruuna mehu, 1 sitruuna kuari, 2 valkosipulikynt, 1 laakerileht, 1 rkl juakseva hunaja, 1 tl kurkuma ja 0,5-1 tl sinappijauhet. Jääkaapis yä ylitte.

Valkosipulikatkaravu jäivä vähä olmeiks, ei maltet niin lailes ens sulatta. Mut hyvä makussi oliva kumminki, paistoöljy seas ol valkosipuli ja chili. Rapujen kaverin patonkki, mitä olis kuulun kastel siähe öljyhy, mutko se ny ei ihan menny nii, ni seuraaval kerral sit taas opiks ottaaneenas..

Kuvis ei näy ny laina hunajaise artisoka, ne oliva kans niit Aamulehre ohjeit. Tölkillisest artisokasyrämmi valuteta oma liämi poies, panul laiteta oliviiöljy ja siihe 1 sitruuan kuari, tuaret timajami, 50 g pinjasiämeni, ne artisokasyräme, 1 rkl juakseva hunaja, suala ja pippuri, koko hoito lämmitetä pari minuutti, nii et syrämme lämppevä, mut siämene eivä kärvenny.

Perjantatapakse nautiskeltti Villa Klaaras, siäl kokatanki kyntlävalos (on siäl sähkö, mut juur tosa hellan kohral o valaistu aika heikko näin talvipimiäl). Eikä se sunkas vähentän illa viähätys, päivastoi. Tapasten pääl käytti viäl fiilistelemäs kesäl itteremontoirus saunas, löylykki nii napaka että.

Hyvä ehto!

Tyävalo

Loistotekele

Kaikenäköst ko teke, ain väli onnistu tekemä jotta erinomast. Täl kertta mää virkkasi/kuroin iha ittel meko. Tunika siit niinko pit, mut vähä men mitta pitkäks. Varsinais ohjet tähä ei ollu, mut inspiraatio ja kuvallise malli mää näin täält. Mainio blogi kaikin puolin tua WMSoma Koppa, kui voiki ol ihmisel ireoi. Mul ei ollu mohairi, vaa tommost ruskiankirjava Metso-lankka. Tul vähä tuhrimp versio ja ihanko teht jouluviatto varte. Täsä mekosan mää ole koko viiko raahustan, ei kirist, eikä purist, juur sopiva lämmi ja käy hyvi kaikenäköste villasukkie, reinoje ja töppösten kans. Tekemisse men jotakuinki kuukauren päivät, virkkausosuus ol kyl hyvinki noppia, pelkki pylväi vaa tommotteet suarakaitte muatose pala etu- ja takakappaleiks. Ja ko muu mekkohon nua pylväsrivi tuliva pystöpäi, ni mää virkkasi sit hiakki suoraa sivusaumoist alkae, ni säästyi kahrelt ommeltavat saumalt. Lopuks resoril hiasuut ja helma ja loppujelopuks kiinttiöil silmukoil pääntiäreuna. Kutomine ol niiiiiiin hirast, et mää meinasi jo luavutta. Mut mekko tul sit kumminki valmiiks jouluks, ko joulualuses ol niin ruhtinaallisest vapapäivi. Ja niinko ol alunperi ollu tarkotuski.

 

Moi!

Ja täsä viäl pari joulutunnelma. Alka ol vuasi lopuillas, iha hyvä vuas, ei siin mittä.

Siivouslaulu

Lelli-neiti reenaa orkesterin esiintymist varte. Kaiken kaunein kappale o Siivouslaulu. Siivouslaulu, voi jessus. Mut se juur, se o hiuka surumiälinen ja niinko Lelli sano, semne kiamuraine. Mää kyl tykkäissi, et olis ain siisti ja nätti, mut itte siivomine saa mun iha raivon parttaal. Siin o vähä vaikkia välil ol.

Emmää varsinaisest joulun kans ol mitenkä tuskaillu. Vähä jotta olen tehnykki, paketei ja sinappi ja kauppaklapui. Mut siltiki o vähä semne höntti fiilis, et jottan olis enemmä tarvinnu. En tiä mitä. Jotta. Kuusiki me Lellin kans jo koristeltti ja aseteltti tontu rivihi. Lelli meinas, et mun tars vähä höllät ja antta laitta tontu jotenki muutenki ko ain vaa rivihi, mut siähe mää en oikken pysty. Niinko en siähenkä, etei kuuses olis valoi.. mukulan mää nosti kuusen parvekkeel, kotei valo toiminu ja kaupa oliva jo kii, eikä uussi valoi enää saan haetuks. Eikä sitä siält sit kenenkä parantunnu hakki takaska. Vähä vaikkia o täsäki kohre ain välil ol.

Leipomine kuuluu kans jouluhu. Martta jatkakko unias, mut saaristolaisleippä ja munffinssei ny kumminki o saan aikaseks. Kuvas on kaks satsi muffinssei. Vapaaste saa arvat kumma ova olle aavistukse liian kaua uunis. Vähä sama ko töis tänäpe istuin puhelin käres ja miätein, et mitä mää meinasi ja sit ko mää muisti, et mun pit soitta, ni hetki men viäl kelates, et kenel. Ei mittä loman/unen tarvet olis, häh?

Bloginätityst

Meilläpä on uus banneri ja tausta, kiitos Mimmiskäinen! Jospa sitä vaik taas vähä taajemppaa tulis kirjotellukski, ei ikä tiä ;)

Ihanata sunnuntapäivää!

Pöhnäkakui ja rommirusinamuffinssei

Martta muus o hiuka pois ittistäs, ei meina oikken kaikiajoi pyssy eres iha hereil. Läsnäolost ja osallistumisest ny puhumattakka. Kyl hän yrittä. Eikä ol mittä hättä, vaik makkais lopunki erest. Tänäp ei häne luantos kumminka ant peräks heittä viimest käyttöpäivääs käyvi käypässi leipomisvärkei roskihi ja pakko ol ruvet. Hupaisa liene, et noi niinko kokonas alkoholittoma marta leipomukse päärysivä sit olema pöhnäkakkui (oikkalt nimeltäs punaviinisuklaakakku, ohje Kauhaa ja rakkautta -blogist) ja rommirusinamuffinssei (oikkalt nimeltäs rommirusinamuffinssit, ohje Valiolt).

Nämä ova muun, taik siis marta, iha lempileivonnaissi. Käyvä hyvi tähä joulualusaikkaha. Maultas. Noist meijä kuusi-, piparipoika- ja lumiukkomuateist mää en ol varma, ehkä ne sopisiva johonki muuhu makumaailmaha paremmi? Mut kotei niit ol viäl kerttakan tullu käytetyks, ni käytetti nyy sit kumminki. Hyvi vuaki muute, ei siin mittä. Enkä mää noit viäl syän, enkä antan martallekka, etei men överiks tuan syämisen kans. Hänel nii helpost pakka lipsahtama ylesyämisen pualel. Nämä eivä meil juur muil kauppatas tee, tarvitte orotta et tule viarai. Nii, et sopi tul, jos tuntu silt.

Granaattiomena ova ny ilmeiseste jotenki parhaimmillas. Vai? No hyvi ova kumminki ja jotenki nii kamalan kaunei nua helme. Mää muistele, et joskus mukulannakki olsin granaattiomena saan maista, sillo en nii välittän. Oliva kirppiöi. Tais ol jonku jostai reisust tuama tuliainen. Sen mää muista et mummula köökis sitä maisteltti. No ol mist hyvännäs, ni ny olen kumminki uuresta heijä olemasolos oikke tajunnu ja kui hyvi ovakki vaik iha vaa turkkilaise jukurtin kans taik salaatikoristeen.