Tuli ja jää

Tuli ja jää. Hiano yhristelmä. Ja yksinkertane. Yhtäkä kuivakakku ei tullu leivottu, mut kakkuvuakal o kumminki käyttö jäälyhtyje tekemises. Yks o viäl pakastimes jäätymäs, vaik olis noit tiätty näil pakkasil komiaste jäärytelly ulkonakki. Mää viäl alkuviikos en ollu lainka varma, kuin joulumiälinen taik -miälipualine fiilis olis tulollas. Kaikist ennakkoepäilyist hualimat meil on huusholli reeras, kyntlä palamas, ruakapualiki aika hyväl mallil ja kaik tämä ilma sen suuremppi miäleliikutuksi. Hyvä me.

Ja lopuks viäl kaikil vinkiks, et menkkäs tekki ens joulun Pirkkala työpaja joulumyyjäissi. Siält ova nua ihana kristallienkula meil tiäs löytänne.

Hyvä, levollist, hauska, suklaist ja ihana joulu kaikil!

Ittel

Itte tartte kans ain välil huamio. Ittee tartte pittä hyvän ja itte tykkä kans saar jotta nätti ja kiva. Niinpä mää annoin ittel luvan pittä tämän tuubihuivin ihan itte. Lanka o nimeltäs Subito ja huivi tule yhrest keräst muutamas ehtos. Lankan toisest pääst pureta noit pompuloi auk ja sil puretul lankal sit virkata toisest pääst pompuloin yhtehe. Eik ol simppeli. Huivi o ehkä paras tuubi tähä mennes. Mää meina laitta sen huame ittellen kaulaha, ko lähretä Hanin kans hurvittelema.

Jääs

Eilä tultti pitkäst aikka Palosaarehe. Ai et. Tänäpe o pitkäst aikka ulkoilttu oikke ola takka. Teht vähä vesiputke-eristyst ja kolat hiuka lunt. Ei mittä sems et olis tullu hiki ja kiukku, eikä olttu jäässäkä, vähä vaa ja rauhas seki. Sauna esilämmittäes kipatti saaveihi jäätynne vanha vete sauna oven piälehe ja miätitti sit, et kui komia jäälyhry niist saiska. Ens yritetti hiuka taltal knaputel, mut sit Hani ot moottorsaha ja jo rupes kyntlän paika syntymä. Täsä kuvi valosast ja sit jo hiukan pimenevästäkki ehtost. Ny sauna lämmitämä!

Teini-ikäne kokaa, osa 12.

Itsenäisyyspäivä kunniaks Teini-ikäne ilahrut meit suklaafondantil. Nam. Nam. Nam!

Pikkujoulu

Eilä se alko. Joulukuu. Sai avat ensmäse luuku kalenteristas ja lika saiva vihroinki pittä pikkujoulus. Niit ol suunnitelt jo lokakuust saak, ohjelma suunnitelt, kutsu teht ja toimitet hyvis ajois. Lika leikkivä seuraleikel, söivä, puheliva pöhköiäs, koristeliva kuuse, ettivä joulupussi, koristeliva piparipossu, katteliva Talentti ja pelasiva Wiit. Kaks ja pual tuntti men ohi yhres hujaukses. Pikkuemännä oliva tyytyväissi ja viaraakki tunnuiva viihtyvä. Mää makoili yläkerras köhimäs, ei munt juur muuhu tarvit ko kattama nyyttikestipöytä ja piilottama joulupussi pimiä yläkerttaha. Täl konseptil mää luule, et Lelluka synttärikki saava jatkos men.

Kuuses killuva ny pari vuat sit tehry huapase koriste. Pallo on teht sillai, et semse styrokspallon pääl o huavutusneulal pistet ohkane kerros huavutusvilla ja sit koristet erilaisil nauhoi ja härpäkkeil. Huapaenkeli ova pualestas saimaisel huavutuneulal tökötelt piparimuatin mukka ja sit liimat kuumaliimal siive ja ripustusnauha kii. Mää kyl kovaste noistakki tykkä, mut mää luule, et jos täsä vaik iskis joku hyvä irea ja inspiraatsuuni pääl, ni saatais ol jo aika vähä vaihta koristuksi. Varsinki, jos vaik käy nii, et tua kuusekuvatus satuis jäämä toho koko kuuks. Siin ehtis testas itte asias usemmanki eri seti ja färimaailma ;)

Mukava jouluorotust kaikil!

Iha kypsä

Näit o suunnitelt ja vähintä viime joulualusajast saak. Ehkä jo erellis vuarest. Pohjal täsä ol nua vanha valo, mikkä oliva alunperi kiaputet semmosehe rottinkitähtehe. Tährest pit luappu jo aja sit, valo jäivä orottama uusiokäyttö. Mää oli suunnitel, et niihi tule semmose liimavetel kovetetu papernarupallo, mut en vaa saan aikaseks. Kauhia suttamist se liiman kans. Tua hoppiapapernaruki o ollu kaapis orottamas käyttöäs jo ainaki sen kaks vuat. Kärentaitomessuil mää sit näi papernarust pali virkatui jutui ja ko mä tuli siält kotti, löysi viäl iha oikke ohjenki tomse pikkase pallo virkkamist varte. Ensmäne pallo sit suarast viäl huus noit helmi pujoteltavaks hännäks. Ja siin se sit oliki. Iha valmiiks kypsynny irea.

Pussukoi mussukoil

Lelli-neiti järjestä naapuriflikan kans pikkujoulu kavereilles. Viaraitte määr rajotetti muutama, mut vastapainoks he saava sit juhli vähä myähemppä. Se tunnus oleva kovi tärkkiä. It he ova suunnitelle ohjelma, tehne kutsu ja toimittanne ne viarail. Lellin kans tuumatti, et kyl pikkujouluistakki o kiva lähti kotti piäne pussukan kans. Ja ko Lellin toivelista o ollu ny jo vähä aikka ompeleminen ja silittäminen, ni nyy hän sit pääs niitäki harjottelema. Me leikatti pussukoitte palat yhres, mää aplikoin nuat kirjaimet sil aikka ko Lelli ol tanssitunnillas ja sit hän sai ommel pussukoitte sivusauma kii. Se ol jännittävä, vähä väli kuulus et HUI :) Mut hyvi se sujus. Ja sit ko hän jo väsäht, oliki aika vaihta silitysraura kamppehe. Seki ol jännittävä ja siitäki hän suarirus oikke hyvi. Sit mää viäl hurautteli pussukoitte suihi nauhakuja ja pujottei silkkinauha kiinnittimiks. Voila!