3 x raparperi

Samal lomal, mää luule, et tänä suvenakki olla aikalail samal lomal. Vaikkei viäl loma olekka. Orotella, et lämppe takas ja olla sit vast. Mut olla hei viis viikko! Repikkä siit, mää meinaa otta kaike ilo irti, enneko menevä ja leikkava muu lomastan "ylimääräse" poies.

Raparperi tule yhrestäkki yksilöst vähä kauhjast. Riittä usemppaanki eri keitoksehe. Tänäpe testatti seuraavi:

Mansikkaraparperihilloke - oikke hyvä - sopis erinomaseste taikapannarin kaveriks. Taikapannariki ol uus tuttavuus, ei iha huano hänkä, tartte vaa maltta orotta jäähtymist jääkaappikylmäks. Mutet jos maltta, pääsevä taikakerrokse paremmi oikkeuksihis. Tiärän siis, koska en iha malttan ensi ja homma meinas nii sanotuste levit kässihi.

Raparperisalsa - erinomase hyvä, muun ehroton suasikki - sopi loistavaste rillatun kanan kaveriks ja uskoissi, et nii mone muunki. Linkin takka löytyvä vuahenjuustoburgeri lisätä suviruakalistal. Se lista on semne, mihen kerätä kaik miälenkiintose ohje, mitä ei juur sil hetket voi tai kerkki tekemä, mut mist ei myöskä ikä muist, et misä sen ohje o nähn, jollei pist ylös. Mää ole ny pistän, saa näkki tulek listast jo koht niim pitkä, etei yhre suven aikan kerkki.

Raparperi-kinuskikeksit - aika kiva - Raparperipiirakka o keret tänä suvennakki jo tekemä ussemma kertta. Nyy löyrys piirakal kohtu kiva vaihtoehto. Mää severra muakkasi ohjet, ko tein tupla-annokse, et vähä vähensi rasva ja pisti levyllise valkosuklat viäl joukkoho. Sopiva hyvi yhtehe, raparperi ja valkosukla. Paistoaikka mää kans hiuka lyhensi, eteivä kärventynne pohjastas.

Juhannusruusu ova tänä suven ajois, kaunei ain!

Black and white

Lueskelin tosa vanhoi postauksi ja ajatteli, etei siit ny mittä varsinaist vahinkkoka voi ol, jos kumminki kokeilen taas. Erellisel kerral mää raportoisi toissa suve farkkurojektist, filtti o ahkeras käytös erelles. Sitä erellises mää oli virkan piänen tyyny, talles o seki. Tomssi kesärojektei. Viime suve askartelu keskittysivä remontti-, muutto- ja paluumuuttohommihi, niit ei ole sen enemppä missä jaet, mut et nyy ruveta taas olema uusis voimis ja valmiin uussi koitoksi. Tämä suvi o alotet kahrel mustavalkorojektil:


Rojekti I

Aikasemmis remonteissakki hyvin palvellu keittiöjakkara sai taas uussi maaliosumi ja päätetti siipan kans kokeil, josko meist oli koristemaalareiks. Piänmuatoseste. Jakkara puuosa hiotti ihmekoneel ja maalatti pohja uurestas mustaks. Olis voinu ol hyvä jo semmosennas, mut me halutti viäl hiuka hifisteltti. Teipatti shakkiruudukko päällimmäissehe osaha, sipasti valkost pääl ja loppusilaukseks viäl muutama kerros sraylakka. Jala anneta ol fläkkise, ova kumminki osa häne historiaas nekki.

Toretti kyl näi jälkkenpäi, et lakkapinta saattaa ol hiukan pluikas. Et villasuka jalas kannatta häne kansas ol varovaine - käytännöllisyys ennen kaikke, vai kui se men?

Rojekti II

Toine mustavalkone on laukuntuunaust. Teinaril joskus vuanna nakki ja muusi hankit olkalaukku o ollu mul satunnaises käytös jo piremmä aikka. Lauku läpäs oleva pääkallokuvio ova kumminki mult ohi jo, olle jo hyvän aikka. Ain välil mää ole miättin, et jotta sil voisis tehr, mut en ol saan aikasens. Ny sit tul miälehe vanha kunno isoäirinneliöt. Lankakki löyrysivät omas takka, jäänttei taannoisist harlekiiniasusteist. Lankatten päättelemine on sit viheliäist puuha, kui ikä joku jotta suuremptöist neliöist viitti?

Mut laukku o uuristet ja kehta taas täti-ihminenki sen olalles heittä ;)

Tadaa, oikke mukava kessä kaikil!

Viimäne

Blogin pitämine o tullu tiäs päähä. Aika aikaas kutaki, ja nii erelles. Täsä viimäne postaus. Ei varmanka kumminka viimäne käsityä, mut lopui teiän tarvitte sit vaa tul kattoma liven.

Tämä tyä alotetti heinäkuus. Lomal. Ens pesti kasa vanhoi farkui, piäneks jäännei, pois muarist jäänei, rikkeimi. Sit reveltti farkutrumpu soiroiks. Tähä men viiret aikuste farku. Vaa. Alualkaje mää meinasi, et farkuist tule matta. Mää oli nähn Parola asema -bloginpitäjä kirjas semse kiva farkkumato. En tiä mikä nois matois o, mut ne jotenki munt viähättävä. Nykki, taik pikemminki erelles, o tyän al vuarevaihtees alotet mattavirkkaus (se etene viäl hittammi ko tämä farkkutyä!). Matka varrel mattairea alko hiipuma, sen olis tartten ol joko viäl pali suuremp taik sit eri malline taik iha pikkane. Suuremppa en olis kyl pystynnyt eres ompelema, täsäki sai hikipääs survo, et sai keskikohra jotenki poljettu lävitte. Välil miätitti sänkynpäätykski, mut siihenkä eivä mita olle iha kohrillas. Nii et peitto siit sit tul. Torkkupeitto. Kaapinperält kaivetti Teinaril pikkupoikan teht silkkisesamettinepäiväpeitto, mikä seki ol vähä väärän mittane nykyissi sänkyihi, ja siit saatti peito toinen puali. Vakipaikka sohvan kulmalt o löytynny ja aika mone torkukki hänehe kääriytyneenäs o jo otet.

Nii, et moro ny, näilt osi!

Samal lomal

Mää luule et must tuntu et mää ole samal lomal ko muutaman aikasempanakki suven. Mää luule et jos pläräisit näit pari vuare aikassi blogijutuijakki, ni teil tulis iha sama fiilis. Samal lomal olla. Olla Palosaares, syärän kakku, viätetä Lellinpäivä, pestä mattoi, käyrä Uureskaupunkis syämäs munkei ja Vähiksel uimas. Teatteri mennä keskviikkon, festareil lauvantain. Älkkä nyy ymmärtäk vääri, ei mul ol mittä tätä vasta, päivastoi. Tämä ihan oikke tuntu lomalt. Tämä tuntu iha oikkialt lomalt. Mää ole lomal.

Tämä taita ol myäs vähäl aikka viimene kesä ko olla tällai. Lelli-neitil ruppe olema jo niiiiiiiiiii tylssä ilma kaverei. Teinari ol vaja viiko ja sit ol jo pakko pääst kaupunkki. Mennä mekki parin päivän pääst kottihi, mut tulla siält sit kyl viäl takasinki.

Enneko mennä kottihi, aloteta uus rojekti. Ensmäine koneelline farkui o ny pest ja pohjakankas etitä seuraavaks. Huame pystytetä ompelimo ulos ja aloteta. Taik ens mennä Lellin kans pyäräl uimaha ja katota sit sen jälkke keretänk,  taik paremminki jaksetank, molemma :) Kotto haeta sit lissä farkui..

Mitä virkkais?

Sitä ko aikas o tekemät mittä käsityällissi jutui, osta lankka ilma et tiätä mitä siit tekis ja ruppe virkkama ilma ohjet taik ilma sen suuremppa tiatto eres mitä vois meinat - se se o vapauttava. Lopputulema täst hileisest talvilankast on suvise vaalevanpunane pikkutyynyne. Ympyrä eretes se vaa jotenki ol iha selvä.

Seuraavaks voiski sit tehr samal periaatteel viäl piänemppi jalallissi. Piäni pinkei siäni.

Ja pioni. Iiiihani. Koiraki sen tiätä.

Syntympäivä kunniaks

Mää ole orottan. Koko kevää ja alkukesänki. Eikä mittän tapahru. Tai tapahtu kai paljonki, mutei juur se mitä orotta. Tai mitä me olla orotet, yhres ens kaik, nyttemmi ei enä juur kukka. Eikä se orottamisest paran. Ja viä vaa kaike enerkia. Plus vähintä tuhannen litra erilaissi pesuainei. Meil o ollu huusholli myynnis, mutei ole tehn kauppatas. Kovaste käy voimain pääl ain innostu näytöerel, et jos sittenki tulis joku ko ostais ja sit ei kumminka. Kaik kiva uure ova kerenne menemä nenä erest. Ei vaa ollu tarkotet vissi, huano ajotus ja nii erelles. Mut ei se mittä, ny olla tehty sit uure suunnitelma ja niil mennä. Taik palattu kaiketikki vanhoihi suunnitelmihi ja hoidelttu sit muute asioi ettipäi. Et hyvä o ja kyl mää jo usko. Suuren plussan tiätyste se, etei tart muutta.

Mää täytän tänäpe nelikymmenkol vuat. Aika pali, vaik on noit aika tosi pali viäl vanhemppiiki ihmissi olemas, etei täsä mittä varsinaist hättä ol. Aika kriitilline ikä kumminki, tähä saak on pääst ja ny ruppe piäne aivo kiivaste miättimä, et mitä sit? Tätä sama seuraavakki nelikymmentkol vuat vai? Emmää viäl tiä, saatta ol hyvä näinki.

Mää alota syntympäivän kunniaks lähtölaskenna kohre loma. Viäl olis kolm aamuherätys jäljel, huame aamuste pistä kello soittama ainakki pual tuntti myähemmäks ko tänäpe ja torstai taas pual tuntti, perjantain saata jättä kokonas herätyksen poies ja men töihi sit vast ko silt tuntu. Sillon tiätyste herä jo viirelt.

Sit mää kaivoin kameralauku ylähyllylt ja kokeili, josko kamera viäl pysy käres. Juur ja juur, mut aika mont räpsäyst tarvitti ennenko eres jotenki kelpas. Kyl maar se siit palautu.

Ja kyl täsä entiselles palautumisen tiäl olla muutonki. Eilä mää jo vähä vilkuili kaupas alelankakorihin sil silmäl, huame mää mene varma hypistelemä ja ei tiär jos vaik jonkun kivan pipan tekis. Ollu nämä kellikki tämse. Loma on kumminki kaiki viäl erespäi ja keli voiva vaa paranttu.

Tänäp ei ol teht kakku, tul viikoloppun syätty kakku nii pal toisis juhlis. Ja jos vaik ens viikoloppun sit loman kunniaks tulis kumminki leipastu, ni mennä tänäp sit muil herkuil.

Kiitoksi kaikist viästeist ja soitoist ja muist muistamisist, kyl olet kivoi :)

Kevätjutui

Aurinkonpaiste ruppe herättelemä kevätjutuihi. Narsissei. Lumikelloi. Kesäkukkasesiämeni.

Kas näin kassi heiluu!

Niinko usse, sitä luule et inspiraatio iske kertalaakist, mut torellisuures se onki jo muhinnu ja saan kaikenäkössi kimmokkei kehkeytyessäs (ihan dialoogista). Ensinnäkki mul o usse vähä onkelma minkä kassin sitä otais ko johonki lähte. Töit varte o kassi, oikke merkkilaukku, kiva näköne ja sopevan kokone. Sin sopi juur lompuuki, puhelime, eväspussi ja klipui, klapui, vihoi ja kyni, mut tommossehe lährestäsvähäkylil-käyttöhö se o vaa kovi epäkäytännölline. Löllö säkki, misä ei ol eres olkahihna (taik o, mut se näyttä tyhmält) ja mist on kassajonnossakki peräte hankala käsikopelol löytä eres sitä lompuuki. Hippaamist vartenki mul o laukku, oikke söpö ja sulone blingblinghörsötin, mut ei semsenkä kans mihenkä kylil lähretä, sin ei sit taas mahru ko avaime, pankkikortti ja huulipuna. Ja erinäissi kesälaukui on kans, mut et ei oikke semst pimiämpieaikojekassi.

Nii, et tarve o olemas. Seuraava niitti ispiraatioho ol se, et Lelli laks persliukku ja sai takihelmas reveltty rik. Sit hän toivos, et ko mää sen korja, et jos siähen pääl vaik virkatais jotta. Ja ain ny severra virkata, vaik kui olisi virkkauskialto pääl, etei käsi ihan kokonas lopet yhteistyätäs lopun ropan kans. Nii mää sit virkkasi häne pipolankastas syrämme paikkaust varte. Sit ko ne repale oliva ommelt, tultti kumminki yhres siähen tuloksehe, etei sin kannatta enä mittän paikka laitta, jää muutenki severra hyvi piiloho ja o iha siisti. Niinpä mul ol sit syrän vapanas. Blokei lukies mää oli nähn semssi syrämmi käytety vähän mones eri paikas ja mun tul niist jotenki miälehe nuat Globe Hopen lauku. Ne ova muu miälestän tosi tosi kivoi ja ainko mää niit jossa näe, käyn hiplaamas. Ja pääryn joka kerta pitämä heit hiuka arvokkain. Blokeis o ollu pali myäs ittetehryi kukkaroi, pussuikoi ja laukui, misä o käytet semssi kukkarokehyksi. Semmonki ol ollu miäles, et tars kokeil.

Viimesimmä silaukse inspiraatio anto vanha samettihame, mitä en ol pistän poies, ko olen kuvitellu, et kyl se viäl joskus.. No, nyy hän pääse palvelema uures käytös. Kiärrätys kunniaha, kaapist hame, kaupast kukkarokehys, laatikos vuarikankas, korist klinkui, kenkänauha ja ompelukones käynttihi. Vähä mentti semsel kokeil ja korja systeemil, mut kyl siit vaa laukku synnys. Kukkarokehykse mää valitti varmampääl tomse ommeltava, voisis sitä semst toiselaistakki kokeil, mut se ei vissi ol iha yksinkertast. Ittel tiästyste voi tehr hiuka simppäi, mutetei sit kumminka menis iha piälehe. Syrän ei sit tähänkä lopunkaike sopin, ehkä häne paikkas tule johonki muuhal.

Kas näin kassi heiluu ja kassi heiluu näin, kas näin kassi heiluu ja kassi heiluu näin!

Ystävi eilä, tänäp, huame ja ain

Jokku meinaava, et ystävänpäivä o iha höpöhöpö. Jokku sanova, etei se ol päiväst kii, kos ystäviäs muista ja et ussemmin tars kertto et tykkä ja välittä. Eikä tiätyste olekka, enkä mää tiä olisik ystävänpäivä ittellekkä sen kummosempi päivä, paitti et on se. Se o samal meijä hääpäivä. Tänä vuan jo yhrestoist plaatuas. Alun peri hiuka ehkä huumorillakki valittii tua päivä, mut kui hyvä se onka. Teemaha sopiva ja kumpaki varmaste muista. Ei silti, et varsinaisest tars pirätel henkitys ja orotel yllätyksi, mut kumminki ;)

Joskus mailma-aikka sitä o voin kortejakki lähetel, mut viime vuasin o lähinnä ollu muistamise tääl somen pualel. Mukulin ja Hanil o voin jotta piänt hankki ain välil. Mut tänä vuan osus juur sopeva aikka VMSomA Kopast kiva piän virkatu syrämme ohje ja mää virkkaili muutamil tomssi musti ja valkossi piäni avaimenperi. Samaisest blogist jo joskus aikasemmi mää ponkasin myäs tuan karkkivati-irea, ei lainka pöllömp sekä.

Äiteelt mää sai nuat vaalevanpunase syränsuka, ne lämmittävä miält yht pali ko varppaijakki. Ova nykki jalas.

Et semmost, olet kivoi! Olla ystävi eilä, tänäp, huame ja ain.

Taas pipa

Saas nähr olik se sit täsä. Talvi meina. Juur ko me ostetti Lellil uure luikkari ja uure neonvihriä tupi. Ja juur ko mää kuroi tuppeihi mätsävä pipa. Vaik ei silti, pipa tule varma piretyks muutenki ko jäil ja luikkarikki torenäkösest, toivo mukka, ova viäl ens talven sopeva. Et ei men haaskiol. Tomne pipan kutominenki on nii hätäst homma, et juur ko o alkkun päässy, ni jo koht päätellä. Melkkei harmit, et tul nii äkki valmist. Vaik ei silti, uus rojekti on jo koukul. Ja sit on se jo vuare alust alotet mattoki viäl tyän al, et kyl noit silti riittä.

Tämä pipa on Novita Neon-lankast kutosen puikoil veivat. Silmukoi on yhteensä 56. Reunaresori yks oikke, yks nuri ja loppupipa joka toine kerros yks oikke, yks nuri ja joka toine kerros kaik oikke. Tol neuleel o joku oikke nimiki, mut mää en sitä muist. Eikä se kyl tämses kirjavas lankas oikke eres näy, et sempuale olis voin ol koko pipa tota tavallist resori eli patenttineulet. Ja mitta taas miäle ja mau mukka. Lopus kavennukse kokoaja oikke sillai, et ens puiko alus yks oikke ja seuraavaks ylivetokavennus ja kahre kerrokse pääst ens puiko alus yks oikke ja yliveto ja puiko lopus kolmanneks ja toisesk viimäse silmukka yhtehe. Kavennukse mää lopeti sillai, et joka puikol jäi viä kuus silmukka ja niitte läpi sit veretti lanka läpi ja kiristetti, ni tul tomne vähä pyäreemp pää pipal. Et ei niiko semne suippo.

Heti käyttöhö :)

Mist alotetti, kuka vaihrais?

Me ollan  piret tätä blogi koht kaks vuat. Ensmäissi aihei ol ruakalista, mitä mukula oliva saanne päättä ja mikkä ol tarkotet ennenkaikke muun helpottamiseksen. Ain välil ruakka teke enemmän ko miälelläs ja kaupassakki pysty ostama monen päivä ainekse valmiiks. Ain välil sitä ei sit taas oikke ol keksivännäs mitä syäräis, kaupas kulke ko tsompi ja hyvä ko pysty eres yhren ateriallise siält kokkoma. Listoi olla erelles ain sillon tällön pistet pystöhö, mut nyy mää ajatteli, et mitä jos käyräiski tääl vähä vaihtokauppa. Mää laitan tähä ny ehrotukse vaik seuraavaks kolmeks päiväks vapaaste kätettäväks ja sitä mää saa vastaavii ehdotuksi teilt? Kui olis?

Päivä I: Kanavokki (maustamatont kana, vihanneksi, cashew-pähkini, luumu/nektariini, chowmein-kastiket) + riisi/nuudeli/lohkoperuna + makkia chilikastike, jos kaipa vähä viäl jotta

Päivä II: Nakkisoosi + peruna + porkkanaraaste + etikkapunajuuri

Päivä III: Ihanakala, en tiä onk toi kala ny iha ihana, mut aika hyvä kumminki ja siin on kaiki kerrallas, ei tart erikses nii kauhjast räpelttä.

Josko näil pääsis alkkuhu?

Juhlahumuis

Teinari täyt eilä viistoist. Nyy jo. Vaikki pyssy peräs, taik piremminki erel, kui näinki nuarel jo noi vanhoi mukuli o. Kunnes muista oma ikäs. Emmää mittä vanhuuttan ruppe vaikertama, värjätä harmaa piiloho ja olla ilossi, et olla näinki hyväs iskus ;) Jep. Ja syärä viäl vähä kakku, ko sitä eiliselt jäi. Mist se sit johtuki, ni tänäpe se kakku vast hyvält maistuki. Teinari halus sacheri, tuplakokosen tehti ja severra ohjet viäl tuunatti, et tehti täytteesse kermavaahron tilal yksinkertast suklaamousse eli semst kermavaahto, mihe sekka lisätä vaa sulatettu suklat. Reiluste. Tummuusaste voi valkat mau mukka.

,

Enne eilissi synttärei, viätetti tyäpaika synttärei perjantan sirkusteemal. Me ireoitti tyäkaverin kans harleekiniasuste ja mää ne sit toteuti. Molemmil kaulukse ja hiasuut, ittel lisäks virkattu myssy. Ruusu ostetti valmiinas kaupast. Me tykätti, et tul aika stylet.